Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2016.

Lomalta palaavan mietteen paloja

Kuva
Olen ollut kaksi viikkoa lomalla koneestani ja ajatuksistani. Olen ottanut kesää vastaan ja armottomasti laiskotellut kaikesta työnteosta sellaisen syksyn ja kevään jälkeen, etten moista aikaa enää samassa muodossa halua elämääni. Eikä samaa muotoa ole tulossakaan. Syksyllä kaikki muuttuu.
Olen ollut kaksi viikkoa blogi-offline ja osan aikaa myös some-offline. Hetkittäin tuntui, kuin olisin kadonnut jonnekin toiseen maahan ja muut ihmiset jatkaneet kesää vanhassa. Kaksi viikkoa on lyhyt aika, mutta kun töissä on tottunut olemaan koko ajan tiedon äärellä, hetkittäinen mediakatko pyöristää mielen. Mitä tapahtuisi, jos luopuisi arjessa netin käytöstä ja somettamisesta? Tuskin olen edes kovin digitaalinen; käyn alati vähän tokkurassa kuten vanha kaappikello. Olen ehkä nopea ajatuksissani ja puheissani, mutta appsien ja viestikanavien käyttäjänä ihan varma hitailija. Ei, Pokemoneja jahtaamassa ette minua tapaa. Jahtaan nyt ensi alkuun karanneet ajatukset kiinni.
Tänään maanantaina on ensimmä…

Lukumaraton 2016 ja lopputulos (päivitetty)

Kuva
Ensimmäistä kertaa optimistina ja touhukkaan, tulevan koululaisen äitinä yritän olla mukana lukemassa 24 tuntia putkeen monen kirjabloggarin ja himolukijan tapaan. Tänään on Blogistaninan virallinen lukumaratonipäivä.

Saavuimme aamupäivästä kotiin Hämeestä, ja pakollisen pyykkäysrundin startattuani ja kassien purkamisen jälkeen keitin kahvit ja avasin koneen. Tästä aloitetaan, ja alla olevia kirjoja olisi tarkoitus yrittää selättää. Ihana Kauko on odottanut jo kauan lukuvuoroaan, ja Seljan ostin alesta juuri tätä päivää varten. En malttanut olla kokeilematta sitä jo. Voi ei – teksti sopii niin, on niin minua, joten Taivaalta tippuvista asioista on helppo aloittaa. Paul Nykistä tuli mukaan pinoon hetken mielijohteesta; en ole yhtään varma, onko herra minulle sopivaa seuraa.


Lukumaratonissani on useita haasteita: 6-vuotias lupasi olla mukana apulaislukijana ja on odottanut tätä sunnuntaita, mutta tosipaikan tullen kaikki muu kotona onkin mielenkiintoisempaa (kuten yksin kukille puhuminen …

Vuoden loistavin romaani?

Kuva
Elena Ferrante: Loistava ystäväni Suomennos: Helinä Kangas
WSOY, 2016
362 sivua
Lainattu kirjastosta

On aina yhtä suurta jännitystä lukea kirja, joka on saanut osakseen kansainvälisesti (tai kansallisesti) paljon hehkutusta. Yhden kirjan glorifiointi synnyttää minussa epäolennaista ja -reilua skeptisyyttä: entä jos en pidäkään kirjasta kuten muut, mitä se kertoo minusta ja kenties lukusivistyksestäni; entä jos pidän kirjasta mahdottomasti, olenko mukana tylsässä massassa, joka hokee laput silmillä yhtä mantraa enkä pystykään muodostamaan henkilökohtaista mielipidettä? Tietyistä kirjoista pitäminen on vähän kuin musiikkimaku: kerro minulle mitä bändejä sinä kuuntelet, ja minä tiedän, onko meillä mitään yhteistä.
Mystisen, oikean henkilöllisyytensä piilottaneen kirjailija ElenaFerranten vuonna 2011 Italiassa ilmestynyt L’amica geniale (suom. Loistava ystäväni) on vastaanottanut paljon rummutusta ja fanfaareja. Ferrantea on jopa ehdotettu parhaimmaksi nykykirjailijaksi, mikä on tietysti pal…