Aina joku kesken

Marko Järvikallas: Mihin täällä voi mennä Siltala, 2020 205 sivua Lainattu kirjastosta Viime viikolla löin pikkusiskoa.     On kaduttanut se tosi paljon.     Se liittyy Lankomieheen.     Lankomies on pelottava. En ennen ajatellut että se on pelottava, ajattelin että se on hauska kun se on vähän kummallinen mutta sitten tapahtui tämä. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota kirjan nimeen, joka yhtä aikaa kysyy eikä kysy kenties minulta tai maailmalta: Mihin täällä voi mennä . Noin, ilman kysymysmerkkiä, koska se ei ole kysymys vaan huuto ihmisiltä, jotka seisovat reunalla tai sivussa tai ovat kuten Pirkko Saisio  kirjan takakannessa sanoo: laumastaan eksyneitä . Teoksen kansikuva ankeus on kaunis ja tekee kunniaa sisällölle. Teatterin puolella uraansa tehnyt Marko Järvikallas (syntynyt hienona vuonna 1970!) avaa prosaistisen uransa varsin sykähdyttävällä tavalla. Novellikokoelma kerää kasaan joukon ihmisiä, jotka harh...

Paavo Westerbergin Sinivalas Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä e nsi-illassa 4.3.2020   Muistatteko tarinan Joonasta, joka joutui valaan vatsaan ja eli siellä kolme päivää ja selvisi hengissä? Itse muistan koulun uskonnontunneilta juuri tuon verran ja sitten sen, että Bronski Beat rallatteli aiheesta 80-luvulla biisissään It Ain’t Necessarily So:  Jonah he lived in a whale / He made his home in that fishes abdomen / Jonah he lived in a whale. Pistän biisin soimaan. Aika suodattuu, kun kuuntelen Jimmy Sommervilleä , tuota Redraman pikkuveljeltä näyttävää kuoropoikaäänistä laulajaa kadonneilta vuosikymmeniltä. Kappale on vellonut päässäni sitten keskiviikkoisen Sinivalaan ensi-illan. Jimmy rallattaa, etteivät asiat ole siinä Suuressa Kirjassa aina niin kuin väitetään. Eikä biisikään ole muuten Bronski Beatin (kuten olen aina luullut asiaa sen enempää tutkimatta) vaan George ja Ira Gershwinin 30-luvulta. Niinpä niin, asiat eivät ole kuten luulisi. Mutta mi...

Joka vuoden alussa kirjabloggaajat valitsevat lukemistaan menneen vuoden uutuuskirjoista parhaat lukuelämykset Blogistania -äänestyksessä. Ääniä saa antaa 4 eri kategoriassa: Blogistanian Finlandia  annetaan parhaalle Suomessa julkaistulle suomen-, ruotsin- tai saamenkieliselle kaunokirjalle.  Globalia -palkinto menee puolestaan käännetylle, alun perin ulkomailla ilmestyneelle kaunokirjalle.  Kuopus -palkinnon saa kotimainen lasten- tai nuortenkirja, ja neljäs kategoria on  Blogistanian Tieto . Se jaetaan parhaalle tietokirjalle, joka voi olla kotimainen tai käännetty. Koska itse luen eniten kotimaista kaunoa, aiheuttaa kolmen parhaan kotimaisen valitseminen aina pientä ahdistusta. Usein erinomaisia kirjoja on monta – niiden paremmuusjärjestykseen asettaminen on lähes kulttuuriväkivallantekoa. Lisäksi en bloggaa kaikesta lukemastani, aika ei vain riitä siihen, ja Blogistanian äänestyksen ehtona on, että äänestetyistä kirjoita on pitänyt myös blogata jollakin ...