Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2017.

Torstaitunnelmia Helsingin kirjamessuilta 2017

Kuva
Täällä on tilaa, täällä näkee, kuulee ja voi hengittää! Eilen 26.10. startanneet kirjamessut Pasilassa olivat ensi kertaa TORSTAIvisiitin tehneelle kävijälle ilahduttava kokemus. En ole koskaan ennen töiden takia päässyt irtautumaan arkena messuille, mutta tänä vuonna yrittäjän kalenteri jousti niin, että kokeilin aloittaa kirjastelun heti messujen ensimmäisenä päivänä. Näennäinen väen vähyys (jos verrataan lauantaibuumiin) ei ehkä messujärjestäjiä ilahduta yhtä paljon kuin minua, mutta hengittämisen kokemus on kultaakin kalliimpaa monivuotiselle messukävijälle. Pääsi lähelle kirjapöytiä, aisti kauniit sermit ja seinät paremmin, istumapaikka löytyi tarvittaessa ja myös tuttuihin törmääminen oli helpompaa kuin viikonloppuisin. Tarkoitus oli käydä kuuntelemassa muutamaa haastattelua, mutta kun törmää nauraviin, tuttuihin kasvoihin, tuntuu hetken tärkeämmältä olla läsnä siinä hetkessä niiden ihmisten kanssa kuin kuunnella keskusteluja, joissa on itse ulkopuolinen kuuntelija. Ei s

Pieni nainen, suuri maailma

Kuva
Asko Sahlberg: Amandan maailmat Like, 2017 137 sivua Arvostelukappale Sopivan tuulisina päivinä Amanda kapusi talon takana kohoavalle kukkulalle. Hän seisoi mäen puuttomalla laella ja katseli miten maailma hitaasti luhistui. Kaupunkiin johtava tie, ruskeatiiliset rivitalot sen molemmilla puolilla ja keskustan talorykelmien sekasortoinen keko niiden takana näyttivät rauhallisilta ja koskemattomilta, mutta Amanda tiesi sen kaiken hitaaksi pirstoutumiseksi. Se kaikki hajosi sisältäpäin, söi itseään. Niin sen täytyi olla, sillä ihmiset tekivät niin kaikille paikoille. (s. 11) Nykyaikana on vaikea kuvitella arkea, joka on yhtä kapea kuin Amandalla. Amanda on 85-vuotias, asuu yksin puutalossaan ilman puhelinta, tv:tä tai lehteä. Läheisiä hänellä ei juurikaan ole, naapurin Janssonia lukuun ottamatta. Janssonille tulee onneksi sanomalehti ja naapurissa näkyy myös televisio; moderni maailma on sentään aidan toisella puolen. Eräänä päivänä nuori, laiha poika ryöstää Amandan pa

Helsingin kirjamessut 26.–29.10.2017 ja pääsylippujen arvonta! LIPUT ON ARVOTTU!

Kuva
Mahtuvatko sinun syyskalenteriisi tänä vuonna kirjamessut Pasilassa? Jos kiinnostusta lähteä messuille mutta lippu vielä uupuu, osallistu ihmeessä lippuarvontaan tässä blogissa; arvon kaksi yhden päivän lippua tiistaiaamun 24.10.2017 aikana. Liput ovat PDF-lippuja, joten voittajat saavat lippunsa s-postiin. Osallistua voit arvontaan tuolle tiistaiaamulle asti. Osallistu kertomalla lyhyesti kommenttikentässä, mikä on sinulle tämän vuoden mieleen jäänein kotimainen kirja ja miksi . Jos et kotimaisista ole lukenut mutta jokin käännöskirja kutkuttaa, senkin saat toki kertoa. Jos et halua jättää sähköpostiosoitettasi kommenttikenttään näkyville, pistä se erikseen minulle meiliin ainajokukesken@gmail.com . Olin itse jossakin vaiheessa loppukesää vielä ajatellut, ettei minua poikkeuksellisesti tänä vuonna kirjamessuilla näkyisi, sillä arkeni on täyttynyt syksystä lähtien viikonloppuopiskelulla. Ohjelmaa on jo liikaa, ja hektiseksi muuttuneet isot messut tuntuivat nyt liian isolta asi

Saision sirpaleita Kansallisteatterissa: Koivu ja tähti

Kuva
Pirkko Saisio:  Koivu ja tähti – sirpaleita Suomesta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Ohjaus: Laura Jäntti                                                                                                                                   Kuva: Stefan Bremer / Kansallisteatteri Näyttämö avautuu yleisölle avaruudelliselta tuntuvalla kuvalla: tausta on mustanpuhuva ja keskellä huojuvat pitkät, metallia hohkaavat palkit. Oudosti laulavanuottinen ääni puhuu meille kuin runoja vieraasta maasta lausuen. Palkkien seasta erottuu oksien huojuntaa. Topeliuksen metsä on muuttunut postmoderniksi, kylmää uhoavaksi metallipuustoksi. Pirkko Saisiolta tilattu Suomi 100 -juhlavuoden näytelmä Koivu ja tähti keskittyy Kansallisteatterissa katsomaan nyky- ja tulevaisuuden Suomea topeliaanisesta lähtökuopasta. Alkuperäisen tarinan lapset on tuotu tähänkin. Kotoaan pois joutuneet veli ja sen sisko löytävät vuosien jälkeen metsän keskeltä takaisin kotitorppaansa, missä surusta riutunu