Aina joku kesken

Kalle Lähde: Loppuluisu Otava, 2018 205 sivua Lainattu kirjastosta Ahdistus väijyy pimeydessä, ja se koskettelee rintalastaani tunnustellen mahtuisiko sinne lisää pimeyttä. Pelko vääntää suuni äänettömään irvistykseen. Painan käden sydämeni kohdalle, se moukaroi samaan tahtiin haukkovan hengitykseni kanssa. Haparoin pullon lattialta, huoneenlämpöinen vodka puistattaa koko ruumista. Olen vähän heikkona ryysyistä ruusuihin -tarinoihin, sillä ehdolla tosin että niistä puuttuu disneymäinen kuorrutus eli ne ovat oikeasti elämänmakuisia, rehellisiä ja inhimillisiä. Selviytyneet kiinnostavat. Entisen alkoholistin Kalle Lähteen muuttuminen varteenotettavaksi kirjailijaksi olisi saattanut olla yhdestä pullonkaulasta kiinni. Onneksi ei ollut, vaan korkki meni ja pysyi kiinni ja entinen housuunpaskoja löysi sanat ja huumorin, joilla kertoa siitä mistä monikaan ei uskalla kuulla – tai osaa kirjoittaa. Lähteen esikoinen Happotesti on ansaitusti kehua saanut rehellinen kuvaus siit...

Kirsikka Saari, Jenni Toivoniemi: Masennuskomedia Kansallisteatteri, Pieni näyttämö 15.1.2018 Kaipaatko teatteria, jota voi ymmärtää ja jonne voi ottaa mukaan seuralaisen, joka aristelee nykyteatterin kokeellisuutta ja outoutta? Pelkäätkö itse sitä, ettet saa kiinni esityksen merkityksestä, koska esitys ei ole enää tutunomaisesti näytelmä vaan taiteellinen produktio ? Ja vieläpä haluaisit nauraa ihan aidosti? Siinä tapauksessa Kansallisteatterin Masennuskomedia on passeliin ruskeaan kartonkiin pakattu sopivasti neliskulmainen nautinto, joka ei masenna vaan lunastaa komedian tehtävän: se naurattaa. Ei pidä huolestua teatterikappaleen nimen etuosasta; masennus on tässä vain sitä pakkaussahanpurua millä itse näytelmän aiheet on pehmustettu. Tämä komedia ei kerro masennuksesta vaan erilaisten ihmisten ja maailmojen kohtaamisesta, ennakkoluuloista, lähentymisestä ja arvoista. Viisikymppinen metalliteollisuuden rautarouva Eeva Ahonen ( Pirjo Luoma-aho ) saa yllättäen bu...

Imre Kertész: Kohtalottomuus Alkuperäisteos Sorstalanság 1975 Suomennos: Outi Hassi Otavan kirjasto 2003 240 sivua Lainattu kirjastosta Hyvää alkanutta vuotta 2018, te kaikki kolme lukijaani! :-) Kuten ehkä joku teistä on huomannut, tässä blogissa on pidetty parin kuun mittainen paasto. Kirjanälän ehtyminen ei ole kuitenkaan syy tekstisulattelun hiljaiseloon. Osasin odottaa että jossain vaiheessa kamelin selkä taittuu, ja se taisi tapahtua tuossa marraskuun lopussa. Syksy ja loppuvuosi ovat olleet kaikin puolin liian täysiä työn, perheen, joulun, opiskelun ja sen myötä tavoitteellisemman kirjoittamisen kera – vähän kaikki ovat kärsineet ehkä töitä lukuun ottamatta. Yrittäjänä olen sitoutunut hoitamaan luvatut hommat, ja raha näyttää olevan se mikä minuakin eniten vie; se mistä palkka maksetaan, sen hoidan sovittujen aikataulujen puitteissa. Moni muu asia  kuten kirja-arviot  on joutunut vähän laihalle ruokavaliolle. Lukemisen tahti ei minulla ole koskaan oll...