Aina joku kesken

Joel Haahtela: Jaakobin portaat Otava 2022 192 sivua Lainattu kirjastosta Ilmeisesti käy nyt niin, että blogin sijaan olen siirtynyt puhumaan kirjoista Instaan. Aikapula on siihen suurin syy; instapäivitykset rakentuvat puhelimen kanssa nopeammin (mikä ei kuitenkaan tarkoita huolimattomampaa lukemista ja arviota, joskin napakampaa).  Insta-tilini on kuitenkin yksityinen, joten jaan sinne kirjoittamani arvion myös tässä: Joel Haahtelan uusin Jaakobin portaat on ehkä vaikuttavinta Haahtelaa mitä olen lukenut. En ole löytänyt tietäni aikaisemmin Haahtela-klubiin, mutta tämän pienoisromaanin kaukainen maailma kelpasi kovin. Tapahtumat sijoittuvat Jerusalemin mystiseen kaupunkiin, jonka Haahtela polttavan auringon sijaan esittää lumisateen hiljentämäksi uneliaaksi paikaksi. En ole koskaan edes ajatellut, että Jerusalemissa voisi olla talvi kuten me sen tunnemme.  Veljeään Iljaa kaupungin eräästä mieliparantolasta noutamaan lähtenyt mies kadottaakin lopulta itsensä sateeseen ja my...

Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat Otava, 2017 300 sivua Lainattu kirjastosta Edessä oli valkokangas, johon kaikki heijastui. Yhtenä joulukuisena iltana kauppatorin laidalla siihen oli piirtynyt ajatus, jota Visa oli varjellut, kantanut mukanaan, kaikkein kallisarvoisin omaisuus. Hän oli ainutkertainen ja hänellä oli maailmassa erityinen tehtävä. Me olemme tämän maailman uloin etuvartio. (s. 220) Olen ymmärtänyt, että kirjailija Haahtelalla on vankka fanikuntansa, joka ihailee kynämiehen jokaista sanaa. Olen itse aikaisemmin lukenut kirjailijalta vain Naiset katsovat vastavaloon sekä toisen, jonka nimeä en jostain syystä saa enää päähäni. Todennäköisesti se on Lumipäiväkirja , koska romaani löytyy hyllystäni. Kumpikaan kirjoista ei tuolloin tehnyt minuun vaikutusta; muistan jopa hieman tylsistyneeni toisen parissa. Ajattelin kokeilla tuuriani Joel Haahtelan uusimman kera, sillä Mistä maailmat alkavat sijoittuu mielenkiintoisesti kuvataiteen maailmaan ja kurki...