BLOGISTANIA-KIRJALLISUUSPALKINTO VUODEN 2021 PARHAILLE KIRJOILLE

-



Joka vuosi kirjablogeja tai -tilejä pitävät kirjabloggarit ja kirjagrammaajat äänestävät edellisen vuoden parhaista, lukemistaan kirjoista. 

Ääniä saa antaa 4 eri kategoriassa: Finlandia (kotimainen kauno), Globalia (käännösromaani), Kuopus (lasten- ja nuortenkirja) ja Tieto (kotimainen tai käännetty tietokirja). Äänestyksen ehtona on, että bloggarin/kirjagrammaajan on täytynyt kirjoittaa äänestämästään kirjasta arvio jollekin alustalleen. Itse en jokaisesta lukemastani ehdi kirjoittaa, valitsen vain joitakin, joten ääneni rajautuivat senkin vuoksi kuten rajautuivat. Sanomattakin on myös selvää, että taiteen asettaminen paremmuusjärjestykseen on kamalaa; jokainen vaikutuksen tehnyt teos on lukijalle omalla tavallaan merkittävä.

Blogistania ei ole kaupallinen tapahtuma ja toimii vapaaehtoisvoimin. Voittajille ei siis ole jaossa ikävä kyllä riihikuivaa, mutta kirjailijat tai heidän edustajansa palkitaan kunniakirjoin ja kukkasin palkintotilaisuudessa, joka tänä vuonna järjestetään la 24.3.2022 Helsingissä myöhemmin ilmoitettavassa paikassa. 

Blogistanian 2021 voittajat julkaistaan kunkin kategorian vastuublogeissa ma 7.3.2022 klo 10. Tänä vuonna näinä houstaajina toimivat seuraavat blogit:

Finlandia: Amman lukuhetki

Globalia: Kirjakaapin kummitus

Tieto: Kirjamies 

Kuopus: Yöpöydän kirjat

*** ***

AINA JOKU KESKEN ÄÄNESTI VUODEN 2021 KIRJOISTA KAHDESSA ERI KATEGORIASSA NÄIN:


Blogistanian Finlandia:

1. Maisku Myllymäki: Holly (3 p.)
2. Koko Hubara: Bechi (2 p.)
3. Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä (1 p.)

Blogistanian Globalia:

1. Tove Ditlevsen: Lapsuus (3 p.)
2. Vanessa Springora: Suostumus (2 p.)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi Oneiron on ongelmallinen proosateos – vai onko?

-
Kuva
Laura Lindstedt: Oneiron Teos, 2015 440 sivua Viime vuoden Finlandia-voittaja Laura Lindstedtin Oneiron on hankala kirja. Sitä ylistäneet ja sen ainutlaatuisuuden tunnistavat allekirjoittanevat myös tämän väitteen. Teos voi olla pakahduttava, maailmanluokan kirjallisuutta pelkän ujon kotimaisuuden sijaan, älykäs ja informaatiolatautunut fantasia faktoista pitävimmästä (me kaikki kuolemme kerran), mutta helpoksi kirjaa ei voi kukaan väittää. Oneiron on fantasiakertomus siitä, mitä ihmiselle tapahtuu sen hetken jälkeen, kun sielu irtautuu ruumiista, kun koittaa kuolema. Seitsemän erilaista naista kohtaa jossakin valkoisessa välitilassa, jossa heidän ainut yhteytensä on täydellinen tietämättömyys: kukaan naisista ei tiedä, mitä tapahtuu ja miksi. Vähitellen he alkavat kukin omalla tavallaan kertoa omaa elämäntarinaansa. On oikeastaan helpotus lukea Oneiron vasta nyt, kun suurin rummutus niin mediassa kuin kirjallisuuden eri foorumeilla on käyty. Vaikka yleensä vältän
Lue lisää

Aina joku kesken siirtyy Instaan

-
Kuva
Tämä kirjablogi ei ole täyttynyt lukupohdinnoista sitten toukokuun 2022. Kesä oli henkilökohtaisesti raskas aivan toisissa ympyröissä, ja jopa aktiivinen lukeminen joutui aikanakertelun kohteeksi. Vähemmän kenties kirjoja, mutta edelleen onneksi antennit kohti kirjallista maailmaa. Joskus nimittäin riittää pelkkä kentän seuraaminenkin ja muiden lukemisesta nauttiminen, jos itse ei ehdikään osallistumaan kirjallisiin keskusteluihin omilla kirja-arvioillaan. Koska tämänhetkisessä elämässäni ei ole aikaa enää pidempiin kirjallisiin pohdintoihin, olen päättänyt siirtyä tekemään havaintoja kirjoista Instaan. Sieltä minut löytää tietenkin nimellä ainajokukesken .  Pidemmät pohdinnat kirjojen ympärillä olisivat tietenkin ihania ja enemmän kuin kohtuus kirjailijoille ja kirjoille, mutta kun aikaa on arjessa rajoitetusti ja kirjoittaminen on minulle harrastus, johon haluan satsata, on tehtävä tylsiä valintoja. Kirjamaailma - kuten moni muukin hidas asia - tuntuu kuplivan nyt lyhyemmän ja nopeam
Lue lisää

Aila Meriluoto ja Kimeä metsä #tanssivakarhu25

-
Kuva
Aila Meriluoto: Kimeä metsä WSOY, 2002 126 sivua Lainattu kirjastosta Yle on jakanut omaa runouspalkintoaan Tanssiva karhu vuodesta 1994 lähtien. Tuolloin palkinnon sai Sirkka Turkan Sielun veli . Palkinto juhlii tänä vuonna 25. vuottaan, ja sen kunniaksi Yle haastaa lukijat mukaan jakamaan lukukokemuksiaan ( #tanssivakarhu25 ). Tämän vuoden voittaja julkaistaan heinäkuussa Kajaanin runoviikoilla. Joukko kirjabloggaajia lähti Ylen runohaasteeseen mukaan. Kukin bloggaaja sai valita vuoden ja runoilijan; itse nappasin vuoden 2002 voittajan Aila Meriluodon ja runoteoksen Kimeä metsä . Koostesivu bloggareiden Tanssiva karhu -runokirjojen arvioista löytyy Ylen sivuilta . Metsä, jota kukaan ei kuule Aila Meriluodon vuonna 1971 ilmestynyt Peter-Peter -kirjeromaani teki minuun jokin aika sitten vaikutuksen, sillä tekstin intensiivisyys ja päähenkilö Sannan ajatukset ovat upean ajattomia, jopa moderneja. Jotenkin kuvittelin, että aika kuultaisi yli 40 vuotta vanhan Meriluo
Lue lisää