BLOGGAREIDEN KIRJALLISUUSPALKINTO VUODEN 2017 PARHAILLE KIRJOILLE: BLOGISTANIA

Joka vuoden alussa kotimaiset kirjabloggaajat valitsevat edellisen vuoden parhaimmat kirjat neljässä eri kategoriassa: Blogistanian Finlandia annetaan parhaalle Suomessa julkaistulle suomen-, ruotsin- tai saamenkieliselle kaunokirjalle. Globalia-palkinto menee puolestaan käännetylle, alun perin ulkomailla ilmestyneelle kaunokirjalle. Kuopus-palkinnon saa kotimainen lasten- tai nuortenkirja, ja neljäs kategoria on Blogistanian Tieto. Se jaetaan parhaalle tietokirjalle, joka voi olla kotimainen tai käännetty.

Viime vuonna käsiini osui uskomattoman monta hienoa kotimaista romaania. Kun niistä olisi pitänyt valita vain kolme ja nekin laittaa jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen, tehtävä tuntui niin epäreilulta, vaikealta ja suorastaan kiusalliselta, että ajattelin vain jättäytyä hiljaa tästä äänestyksestä pois. En halua valita, en halua laittaa itselleni arvokasta kynätaidetta jonkinlaiseen pakotettuun järjestykseen ja sulkea samalla joitakin kullanarvoisia tekstejä ulos. 

En myöskään ole muiden elämänkiireiden vuoksi yksinkertaisesti ehtinyt kirjoittaa arvioita parista ihanan erinomaisesta, jopa kylmäävän upeasta romaanista viime vuodelta. (Äänestyksen ehtona on, että kirjat on pitänyt lukea ja niistä on myös pitänyt tehdä blogiin postaus.) Halusin luovuttaa, ja lähes luovutinkin. Kunnes muistin jotakin. 

Muistin viattoman ihastuksen puuskassa ulospäästämäni heiton, jonka osoitin viime keväänä eräälle kirjailijalle Lapinlahden vanhassa sairaalassa. Olin juuri ollut kuuntelemassa, kun kirjailija luki uutta romaaniaan ääneen.

Sanoin kirjailijalle, että vuoden paras kotimainen on hänen käsissään. Muita kirjoja ei tarvitse enää tulla. Tämä riittää. Kirjassa on kaikki. Kirjailija oli viehkeän ihastunut sanomastani, joka oli myös kontrolloimaton pärskäys minulta.

Mutta se oli totta. Juuri sillä hetkellä minulle aivan totta. Hyviä, upeita, koskettavia kirjoja kuitenkin vuoden mittaan tuli. Monta jäi vielä lukematta; ehkä luen ne joskus, ehkä jään niistä tarinoista ikuisesti vajaaksi. Näinä tämän illan pimeinä tunteina tuli tunne, että haluan lahjoittaa tuolle kirjailijalle ääneni. Sittenkin. Sen kirjassa mainitun sittiäisen takia. Ja siksikin, että voin lunastaa heittoni, joka kaikessa spontaaniudessaan oli siinä tilassa ja valossa kuitenkin aito, rehellinen. 

Annan ääneni siis vain yhdessä kategoriassa ja se on 

Blogistanian Finlandia:

1. Katja Kallio: Yön kantaja (3 p.)
2. Annastiina Storm: Me täytytään valosta (2 p.)
3. Ben Kalland: Vien sinut kotiin (1 p.)


En enää halua katsoa tuota listaa, sillä siitä puuttuu mystinen esteetikko Asko Sahlberg. Pahoinvointi kasvaa sisälläni, mutta jokin sanoo, että toisena ja kolmantena olevat esikoiskirjailijat tarvitsevat jakamaani huomiota enemmän. Tämä ei ole oikeastaan totta, mutta totuutta ei näissä asioissa voi voittaa omakseen: pitää valita, vaikkei rakkaitaan saisi laittaa jonoon. 

Ossi Nyman jäi myös ulkopuolelle. Hyi minua. En tarkoita tuota yllä, en oikeasti kai. Mutta ajastan nyt tämän postauksen huomisaamulle kuten sääntöihin kuuluu, pyydän anteeksi julmuuttani, joka ei ehkä tule asianosaisten tietouteen koskaan mutta joka jyrsii omatunnostani pieniä paloja irti. 

Kirjabloggarin pienet murheet. Kiitos kotimainen kirjallisuus, että olet, versot, puhkeat, kukit, ilahdutat, tuoksut ja tunnut. Kiitos komea kirjavuosi 2017.

***

Tätä kotimaisen romaanin palkintokategoriaa emännöi blogi Hurja Hassu Lukija, joka julkaisee oman Blogistania-kategoriansa tulokset maanantaina 5.2.2018 klo 10. Samaan aikaan selviää siis kaikki neljä voittajaa, jokaisella kategorialla on oma emäntäbloginsa. Seuraamalla Hurjaa Hassua Lukijaa pääset halutessasi katsomaan kaikki voittajat tuohon samaan aikaan. Myöhemmin keväällä voittaneet kirjailijat palkitaan ja kukitetaan Blogistanian omassa palkintotilaisuudessa.